Valehtelu CV:ssä: mitä tapahtuu, kun työnantaja tarkistaa

CV on auki näytöllä, ja yksi sen riveistä voisi näyttää paremmalta. Maaliskuussa päättynyt työ voisi jatkua syyskuuhun ja peittää kiusallisen aukon. ”Johdin 4 hengen tiimiä” voisi muuttua 12 hengen tiimiksi. Kahta kurssia vaille jäänyt tutkinto voisi olla yksinkertaisesti B.S. (yhdysvaltalainen kandidaatin tutkinto). Joka kerta mieleen tulee sama ajatus: eihän kukaan tarkista.

Joskus ei tarkistakaan. Valehtelu CV:ssä on kuitenkin vedonlyöntiä siitä, mitkä tiedot työnantaja tarkistaa ja kuinka kauan valheen pitää kestää. Seuraavassa käydään läpi, kuinka yleisiä CV-valheet ovat sellaisten kyselyjen mukaan, jotka kertovat, keiltä kysyttiin, mitä taustatarkistus selvittää ja mitä se jättää väliin, miten valheet paljastuvat ja mitä laki niille tekee.

Lyhyt vastaus on, että houkuttelevimmat muutettavat tiedot (päivämäärät, tehtävänimikkeet, tutkinnot, ammattipätevyydet) ovat työnantajalle halvimpia tarkistaa. Väitteet, joihin mikään tarkistus ei ulotu, kuten projektin koko tai tulosten laatu, punnitaan sen sijaan haastatteluissa ja työssä. Läpi mennyt valhe ei myöskään vanhene. Yksi alla kuvatuista tapauksista paljastui 28 vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen.

Kuinka yleistä valehtelu CV:ssä on

Yksi huolellisimmista akateemisista tutkimuksista on Christine Henlen, Brian Dineenin ja Michelle Duffyn vuonna 2019 Journal of Business and Psychology -lehdessä julkaistu artikkeli. Sitä varten he laativat kyselyn, joka mittaa ilmiötä, jota he kutsuvat CV-petokseksi. He jakavat sen kolmeen lajiin. Sepittäminen on väärän tiedon esittämistä, esimerkiksi koskaan suorittamattoman tutkinnon ilmoittamista. Kaunistelu on todenmukaisen asian liioittelua, esimerkiksi tehtävänimikkeen merkityksen tai oman projektiroolin paisuttelua. Poisjättäminen on olennaisen asian jättämistä kertomatta harhaanjohtamistarkoituksessa, esimerkiksi potkuihin päättyneen työsuhteen salaamista.

Yhdessä heidän tutkimuksistaan anonyymisti vastasi 262 työssäkäyvää amerikkalaista, jotka olivat saaneet työpaikan edellisten kuuden kuukauden aikana. Noin kolmannes (34 prosenttia) oli sepittänyt jotain CV:hensä, 66 prosenttia oli kaunistellut ja 62 prosenttia oli jättänyt jotain pois, kaikissa tapauksissa ”ainakin jossain määrin”. Otos on pieni ja koottu verkossa, ja tuo ilmaus kattaa paljon. Järjestys oli kuitenkin sama artikkelin kahdessa opiskelijaotoksessa: totuuden venyttäminen on tavallista, keksiminen vähemmistön tapa. Lehden sivulla on vain tiivistelmä. Luvut löytyvät kirjoittajien käsikirjoituksesta, Purduen yliopiston palvelimella olevasta PDF-tiedostosta.

Työnantajat kuvaavat samaa ilmiötä toiselta puolelta. Harris Poll teki vuonna 2014 CareerBuilder-työpaikkasivustolle kyselyn, johon vastasi 2 188 rekrytoivaa esihenkilöä ja HR-ammattilaista, ja heistä 58 prosenttia kertoi huomanneensa CV:ssä valheen. Useimmin löydetyt valheet koskivat kaunisteltuja taitoja (57 prosenttia) ja työtehtäviä (55 prosenttia), sitten työsuhteiden ajankohtia (42 prosenttia), tehtävänimikkeitä (34 prosenttia) ja tutkintoja (33 prosenttia). Kysely on yli kymmenen vuotta vanha.

Kolmas luku tulee taustatarkistuksia myyvältä yritykseltä, ja se on helppo lukea väärin. HireRight kysyi vuonna 2017 lähes 4 000 HR-, rekrytointi-, turvallisuus- ja johtotehtävissä toimivalta ja raportoi, että 85 prosenttia oli löytänyt valheen tai harhaanjohtavan tiedon CV:stä tai hakulomakkeesta. Kyse on työnantajien osuudesta, ei hakijoiden, eikä tiedotteessa kerrota, miten vastaajat valittiin.

Mitä taustatarkistus selvittää

Useimmat amerikkalaiset työnantajat sanovat tarkistavansa jotain. HR.comin alan etujärjestölle Professional Background Screening Associationille tekemässä, vuonna 2021 julkaistussa HR-ammattilaisten kyselyssä 95 prosenttia organisaatioista, joilla on toimintaa Yhdysvalloissa, kertoi tekevänsä palkattaville jonkinlaisen taustatarkistuksen. Tarkistuksen sisältö vaihtelee:

Myös rikostausta ja muut julkiset rekisteritiedot käydään läpi, ja Yhdysvaltain kuluttajaviranomainen Federal Trade Commission mainitsee ne työhistorian ja koulutuksen ohella asioina, joita työnantaja voi selvittää.

Käytännön toteutus selittää, miksi osa valheista kaatuu nopeasti. Taustatarkistuksia tekevä Checkr kertoo, että sen työhistorian tarkistus alkaa yleensä The Work Number -tietokannasta, johon on koottu työnantajien ja palkanlaskentapalvelujen toimittamia palkkatietoja, ja tarvittaessa entisiin työnantajiin otetaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Tuloksena saadaan työsuhteen ajankohdat ja tehtävänimike sekä palkka, jos laki sen sallii. Tutkintojen tarkistamisessa käytetään usein National Student Clearinghousea, jonka mukaan sen rekisterit kattavat 96 prosenttia Yhdysvaltain nelivuotisista tutkinnoista. Puolella vuodella siirretty päättymispäivä, koordinaattorista päälliköksi korotettu nimike ja tutkinto, jota ei koskaan myönnetty, ovat kaikki ristiriidassa jonkun muun hallussa olevan rekisterin kanssa.

Prosessin aikana myös hakija näkee, mitä löytyi. Liittovaltion Fair Credit Reporting Act -lain mukaan työnantaja tarvitsee kirjallisen luvan ennen kuin se tilaa raportin taustatarkistusyritykseltä, ja ennen kuin se hylkää kenenkään raportin perusteella, sen on annettava raportista kopio. Tällä on merkitystä rehellisissä ristiriidoissa, esimerkiksi kun CV:n nimike poikkeaa HR-järjestelmän nimikkeestä. Blind-keskustelupalstalla kehittäjä, jonka virallinen nimike oli Business Analyst, koska yritys kutsui kaikkia kehittäjiään analyytikoiksi, kysyi, minkä nimikkeen hänen pitäisi ilmoittaa taustatarkistusyritykselle. Siellä annettu neuvo oli järkevä: virallinen nimike merkitään tarkistuslomakkeeseen ja erosta kerrotaan rekrytoijalle. Tällaisen ristiriidan voi selittää yhdellä lauseella. Tutkintoa, josta yliopistolla ei ole merkintää, ei voi.

Mihin tarkistus ei ulotu

HireRightin vuoden 2017 kyselyssä vain 49 prosenttia työnantajista tarkisti koulutuksen, ja vuonna 2021 julkaistussa kyselyssä osuus oli 64 prosenttia. Näiden tietojen perusteella jossain kolmanneksen ja puolen välillä työnantajista ei tarkista tutkintoja.

Tarkistus ulottuu myös vain siihen, minkä rekisteri voi vahvistaa. Checkrin oppaassa todetaan, että entiset työnantajat ”voivat valita, mitä ne kertovat työntekijöistä ja mitä eivät”, lain rajoissa, ja vain joskus ne kuvaavat, mitä henkilö teki. Tiimin koko, budjetti, 30 prosentin parannus ja taidon taso eivät ole kenenkään tietokannassa. Henle ja hänen kollegansa tekevät saman huomion projektityöstä: väitetty osallistumisen aste ”voi olla vaikea vahvistaa”, mikä ”pakottaa organisaatiot hyväksymään sen sellaisenaan”.

Näitä väitteitä punnitaan muilla tavoin. Haastattelija kysyy, miten 30 prosenttia mitattiin. Osaamistesti tai soitto suosittelijalle kattaa osan lopusta, ja ensimmäiset työkuukaudet loput. Tutkimuksessa, johon osallistui 262 työssäkäyvää aikuista, sepittäminen oli kolmesta toimintatavasta ainoa, joka oli yhä yhteydessä heikommaksi itse arvioituun työsuoritukseen, kun kaksi muuta otettiin huomioon.

Väärät tutkinnot, jotka paljastuivat palkkaamisen jälkeen

Valheellisen rivin, joka selviää rekrytoinnista, on selvittävä myös kaikesta sen jälkeen. Kolme tunnettua tapausta näyttää, miten se voi paljastua, yksi niistä 28 vuoden jälkeen.

Marilee Jones oli noussut Massachusetts Institute of Technologyn opiskelijavalinnoista vastaavaksi dekaaniksi, kun hän erosi huhtikuussa 2007. Lausunnossaan hän kertoi: ”annoin vääriä tietoja tutkinnoistani, kun hain MIT:hen ensimmäisen kerran 28 vuotta sitten”, eikä hän ollut korjannut CV:tään hakiessaan dekaanin tehtävää eikä missään vaiheessa sen jälkeen.

David Edmondson erosi RadioShackin toimitusjohtajan tehtävästä helmikuussa 2006 sen jälkeen, kun Fort Worth Star-Telegram -lehti oli kertonut, että hänen CV:ssään oli korkeakoulututkintoja, joita hän ei ollut suorittanut.

Scott Thompson palkattiin Yahoon johtoon tammikuussa 2012. Saman vuoden toukokuussa sijoittaja Third Point kirjoitti yhtiön hallitukselle. Yahoon viranomaisilmoitusten mukaan Thompsonilla oli tutkinto laskentatoimesta ja tietojenkäsittelytieteestä. Hänen oppilaitoksensa oli kertonut Third Pointille, että tutkinto oli pelkästään laskentatoimesta ja että se oli alkanut myöntää tietojenkäsittelytieteen tutkintoja vasta neljä vuotta hänen valmistumisensa jälkeen. Sijoittajan mukaan ristiriidan löytämiseen riitti ”alkeellinen Google-haku”. Yahoo kutsui ristiriitaa ”tahattomaksi virheeksi”. Kymmenen päivää kirjeen jälkeen hän joutui lähtemään.

Kahdessa tapauksessa kolmesta tarkistajana oli ulkopuolinen, jolla oli syy katsoa: sanomalehti ja hallituksen kanssa riidoissa ollut osakkeenomistaja. Myös tavallisia työntekijöitä tarkistetaan uudelleen. Noin puolet HireRightin kyselyyn vastanneista työnantajista tarkistaa henkilöstön taustat uudelleen palkkaamisen jälkeen, useimmiten silloin, kun joku ylennetään tai vaihtaa tehtävää.

Mitä laki asiasta sanoo

Yhdysvalloissa yksityiselle työnantajalle lähetetty valheellinen CV on useimmiten työsuhdeasia eikä rikos. Useimmissa osavaltioissa työsuhteet perustuvat at will -periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että työsuhde voidaan päättää ”milloin tahansa ja melkein mistä syystä tahansa”, ja väärä tieto CV:ssä tai hakemuksessa on yleensä laillinen syy. Alla oleva on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa, ja yksityiskohdat vaihtelevat osavaltioittain.

Joissain tilanteissa valhe on itsessään rikos. Liittovaltion työpaikkoihin hakevat allekirjoittavat vakuutuksen, jossa varoitetaan, että väärä tieto ”voi olla peruste jättää sinut palkkaamatta tai erottaa sinut työn alettua” ja että siitä voidaan rangaista lain nojalla, jonka enimmäisrangaistus on viisi vuotta vankeutta. Jotkin osavaltiot ovat säätäneet tutkintoväitteet rikokseksi. Teksasissa on lievä rikos (Class B misdemeanor) väittää tietoisesti suorittaneensa tutkinnon, jota ei ole koskaan myönnetty, saadakseen työpaikan tai ylennyksen. Washingtonin osavaltiossa väärän tutkintotodistuksen tietoinen käyttäminen työpaikan saamiseksi on lievää rikosta vakavampi teko (gross misdemeanor).

Eräässä brittiläisessä tapauksessa mentiin pidemmälle. Jon Andrewes nousi vuonna 2004 saattohoitokodin toimitusjohtajaksi tutkintojen varassa, joita hänellä ei ollut, ja johtamiskokemuksen, jota hän oli paisutellut, ja pysyi tehtävässä vuoteen 2015. Hän myönsi syyllistyneensä harhaanjohtamis- ja petosrikoksiin ja sai kahden vuoden vankeustuomion. Vuonna 2022 Britannian korkein oikeus palautti voimaan päätöksen, jolla häneltä tuomittiin menetetyksi 96 737,24 puntaa.

CV-valhe voi myös heikentää sellaisen työntekijän asemaa, jota on kohdeltu väärin. Vuonna 1995 ratkaistussa McKennon v. Nashville Banner -tapauksessa Yhdysvaltain korkein oikeus käsitteli työntekijää, joka sanoi saaneensa potkut ikänsä vuoksi, ja työnantajaa, joka sai oikeudenkäynnin aikana tietää, että tämä oli kopioinut luottamuksellisia asiakirjoja. Tuomioistuimen mukaan syrjintäkanne ei raukea tällaisen löydön vuoksi, mutta hyvitykset pienenevät. Työhön palauttaminen ja tulevat palkat eivät yleensä ole mahdollisia, ja takautuva palkka lasketaan vain ”laittoman irtisanomisen päivästä siihen päivään, jona uusi tieto löydettiin”. Työnantajan on osoitettava, että rike oli niin vakava, että se olisi erottanut työntekijän jo pelkästään sen vuoksi. Yhdysvaltain tasa-arvoviranomaisen Equal Employment Opportunity Commissionin ohjeistus soveltaa samaa sääntöä, kun työnantaja huomaa, että hakemuksessa on annettu vääriä tietoja.

Myös työttömyysetuuteen voi tulla vaikutuksia. Kalifornian etuusviranomainen pitää vääriä tietoja sisältävää hakemusta rikkeenä, joka voi viedä oikeuden etuuteen, kun muun muassa väärä tieto on annettu tahallaan ja se koski asiaa, joka työnantajan piti tietää.

Missä edukseen esittäminen loppuu ja sepittäminen alkaa

Mikään tästä ei tarkoita, että CV:n pitäisi olla tunnustus. Tutkijoiden määritelmä CV-petoksesta kattaa vain tahallisen harhaanjohtamisen. Sen ulkopuolelle jäävät rehelliset virheet, kuten kauan sitten olleen työpaikan ajankohtien muistaminen väärin, ja epäolennaisten tietojen, kuten merkityksettömien lyhyiden työsuhteiden, pois jättäminen. Dineen kertoi Purduen kauppakorkeakoulun lehdelle, että poisjättämisessä ratkaisevaa on, ”yritätkö johtaa mahdollisia työnantajia harhaan vai et”. Viidentoista vuoden takaisen työpaikan jättäminen pois tilan säästämiseksi on karsintaa. Kaikkien työsuhteiden ajankohtien jättäminen pois, jotta aukko jäisi huomaamatta, on yksi artikkelin omista esimerkeistä petoksesta. Rehelliset vaihtoehdot on koottu oppaaseen aukon selittämisestä työhistoriassa.

Siitä, miten valheet paljastuvat, seuraa käytännön testi. Jokaisen rivin pitäisi olla sellainen, jonka rekisteri vahvistaisi tai jonka paikalla ollut tunnistaisi. Tässä on keksitty joukko rivejä, jotka eivät läpäise testiä:

Ja tässä samat tiedot niin edukseen esitettyinä kuin rehellisesti on mahdollista:

Virallinen nimike säilyy, koska tarkistus palauttaa juuri sen, ja sulkeissa kerrotaan, mitä työ sisälsi. Keskeneräinen tutkinto merkitään sellaisena kuin se on. Sitä, mikä voi korvata tutkinnon, käsitellään oppaassa CV:n kirjoittamisesta ilman tutkintoa. Edukseen esitetty versio on pidempi ja tarkempi, ja jokaisesta lisäyksestä haastattelija voi kysyä ilman, että kenenkään tarvitsee huolestua.

Yksi tie sepitettyyn riviin ei vaadi hakijalta mitään päätöstä. Kun UseResume testasi ChatGPT:tä ja Claudea kahdeksalla CV-tehtävällä, molemmat kieltäytyivät suorasta pyynnöstä muuttaa 4 hengen tiimi 12 hengen tiimiksi. Kun Claudea kuitenkin pyydettiin vain räätälöimään CV työpaikkailmoitukseen, se lisäsi kaikilla kolmella kierroksella väitteitä, joita alkuperäisessä ei ollut, ja yhdellä kierroksella se lisäsi tehtävänimikkeeseen ”(Program Lead)”. Hakulomakkeen allekirjoittaa hakija, kirjoitti CV:n luonnoksen kuka tahansa, joten tekoälyn luonnos on luettava rivi riviltä tosiasioita vasten ennen lähettämistä.

Takaisin näytöllä olevaan CV:hen. Maaliskuusta syyskuuhun venytetty työsuhde on väite päivämääristä, ja ne ovat ensimmäisiä tietoja, jotka palkkatietokanta palauttaa. B.S.-tutkinto on yhden haun päässä oppilaitoksen rekisteristä, ja sen väittäminen työpaikan saamiseksi on Teksasissa lievä rikos. Väite 12 hengen tiimistä menee todennäköisesti läpi missä tahansa taustatarkistuksessa, mutta sen jälkeen siitä on selvittävä haastattelussa, suosittelijapuhelussa ja kenen tahansa edessä, joka tunsi vanhan tiimin.

On totta, että jotkut työnantajat eivät tarkista koskaan. Hakija ei voi tietää etukäteen, mitkä, ja väitteen on kestettävä niin kauan kuin työsuhde kestää. Kaikista kolmesta rivistä on olemassa rehellinen versio, ja se kestää, tarkistipa kukaan tai ei.

Näin UseResume auttaa

Yleiskäyttöiset chatbotit kirjoittavat kyllä CV:n, ja kuten yllä kuvattu testi osoitti, ne saattavat lisätä siihen omiaan. UseResume on tekoälyä käyttävä CV-työkalu, joka on tehty juuri tähän yhteen tehtävään, ja se lähtee liikkeelle hakijan omista tiedoista: PDF- tai Word-tiedostona tuodusta CV:stä, LinkedIn-profiilista tai vastauksista ohjattuihin kysymyksiin.

Siitä eteenpäin tekoäly kirjoittaa uudelleen profiilitekstin, luettelokohdat ja taidot ja räätälöi CV:n työpaikkailmoitukseen sekä näyttää, mitkä ilmoituksen avainsanat löytyvät ja mitkä puuttuvat. Puuttuva avainsana on kehotus lisätä todellista kokemusta tai jättää puute ennalleen. Jokaista ehdotusta voi muokata ennen kuin se lisätään, joten jokaisen rivin voi tarkistaa tosiasioita vasten, ja jokaista työpaikkaa varten voi tallentaa oman version.

Luo tili ja aloita tosiasioista.